Avainsana: ortodoksikirkko

Matkustimme tyttären kanssa Turkuun toukokuun loppupuolella ihastelemaan kesän ensituulahduksia. Lähdimme varsin koleasta Oulusta junalla kohti Turkua, jossa meitä odotti lähes hellekelit ja upean vihreä luonto.

Ohjelmaa emme olleet etukäteen vapaahetkille suunnitelleet, vaan suuntasimme asemalta ja veljen perheen majoituksesta aina ensin keskustaa kohti.

Eka päivänä ei paljon ehditty kuin käydä syömässä ja ostamassa tyttärelle matkasta jääneet aurinkolasit, mutta seuraavana aamuna tytär lähti pyörällä pääsykokeisiin ja minä vähän myöhemmin bussilla keskustaan. Päätin jäädä Kauppatorin kohdalla pois kyydistä ja suuntasin ihmettelemään Turun torin vilkasta elämää. Monenlaista kauppiasta niin vaate- kuin ruokapuolellakin löytyi ja ihmisiä oli todella runsain joukoin liikkeellä.

Lähes heti katseeni vangitsi torin laidalla olevan rakennuksen kupoli ja päätin mennä kurkkimaan lähemmin mikä rakennus on kyseessä. Sieltähän löytyi Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko eli ortodoksinen kirkko. Portin pielessä oli avoinna-kyltti, joten sisälle vain.

Kirkko on valmistunut 1845 ja sen ikonostaasin ikonit on maalannut Berndt Abraham Godenhjelm ja osa muista ikoneista on peräisin Valamon luostarista.

Kirkon jälkeen lähdin pikkuhiljaa suuntaamaan kohti sovittua tapaamispaikkaa, mutta aikaa oli vielä runsaasti niin poikkesin ihmettelemään Turun pääkirjaston arkkitehtuuria ja hetkeksi suojaan kuumaa auringonpaistetta.

Kirjaston jälkeen ylitin Aurajoen Kirjastosiltaa pitkin. Horisontissa näkyi Tuomiokirkon torni, mutta marka sinne olisi ollut liian pitkä niukalla aikataululla. Jatkoin suorinta tietä yli Vartiovuorenpuiston kohti Luostarinmäkeä.

Luostarinmäen käsityöläismuseokortteli on aivan käsittämättömän upea puutaloalue, joka on säilynyt Turun palosta 1827. Kaikki alueen rakennuskset ovat säilyneet omilla paikoillaan. Turun palon jälkeen rakennukset päätettiin purkaa ja talot alkoivat hiljalleen rapistua ihmisten muutettua muualle. Turun kaupunki kumminkin lunasti rakennuksia itselleen ja museoalue on avattu 29.6.1940. Viimeiset asukkaat ovat muuttaneet alueelta pois 1970-luvulta.

Ennen museoon menoa on mahdollista kahvitella Kahvila Kisällissä. Tästä linkistä löyty monta Turun Otava kahvilan paikkaa.

Suosittelen tutustumaan tähän museoon erityisesti sen takia, että täällä voi nähdä miten tavalliset ihmiset ovat eläneet. Useissa museoissa ja kartanoissa joihin pääsee tutustumaan esitellään herrasperheiden elinolosuhteita.