Tänä kesänä karavaanarireissut ovat olleet vähempänä kuin monena muuna kesänä, johtuen useammista viikonlopuista, jotka on varattu muille tapahtumille.
Ehdimme kumminkin tehdä puolentoista viikon reissun koko perheellä. Suuntasimme ensimmäisenä Suomen Lappiin ja täytyy tunnustaa, että tunnen lähes petturuutta blogiani kohtaan, mutta kävimme sekä Pohjois-Norjassa että -Ruotsissa. Alunperin blogini tarkoitus oli esitellä vain kotimaan matkakohteista kuvia, mutta sallittakoon poikkeus ja kuvia tulossa myös naapurimaista.
Kaikista käymistämme paikoista en kirjoita, mutta ensimmäinen mainittava paikka, jossa kävimme tutustumassa on Sodankylän Tankavaaran Kultakylä. Paikka on ihan nelostien varressa, Sodankylästä noin 90 kilometriä pohjoiseen. Kultakylään on helppo löytää hyvien opasteiden avulla. Sieltä löytyy Ravintola Wanha Waskoolimies, jossa on myös majoitusta, pienehkö leirintäalue, Kultamuseo, eripituisia luontopolkuja ja vanhoja kuuluisia kultakyliä mukaillen rakennetut kulissit, jonka läpi kuljetaan kullanhuuhdontapaikalle.
Meillä oli kohtuullisen tiukka aikataulu ja olimme varanneet netistä aiemmin vuoron kullanhuuhdontaan koko perheelle. Kiiruhdimme suoraan huuhdontapaikalle, jonka jälkeen vasta katselimme hieman ympärillemme.
Kullanhuuhdonnan hinta oli 12 euroa henkilö/tunti ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi maksavan aikuisen seurassa. Hintaan sisältyy kumisaappaat, vaskoolit ja täydellinen opastus kädestä pitäen kullanhuuhdontaan. Yllättävän hyvin meidän 2-vuotias jaksoi seurata tapahtumia ja liottaa ylisuuria kumisaappaitaan huuhdontapaikalla. Vinkkinä muille pienten lasten kanssa tätä aikoville, että pienimmät kumpparit ovat kokoa 33 ja niissäkään ei riitä varsi altaalla kahlailuun.
Kuvia itse huuhdonnasta on melkoisen vähän, koska ihastuimme hommaan niin, että käytimme koko tunnin tiukasti kullan etsimiseen. Muistoksi saimme neljä putkiloa, joista kolmessa on minipieniä hippuja kultaa ja ihanan punaisia ja vihreitä korukiviä.
Kullanhuuhdonta oli todella mieleenpainuva kokemus ja koko perhe oli samaa mieltä, että tunti oli aivan liian lyhyt aika. Ehkäpä palaamme tänne vielä joskua tulevaisuudessa.
Ilalla suuntasimme Saariselälle Kaunispään huipulle keittelemään pottuja myöhäisen päivällisen merkeissä. Tuuli oli todella hyytävän navakka tunturissa ja puistatti kovasti asuntovaunua vaikka olimme parkissa.
Ihana oli päättää tämä ikimuistoinen päivä systerin rantasaunassa. 🙂
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.